Lukuaika 2 min

Käsitöitä, hapanjuurileivontaa, ruoanlaittoa, puutarhanhoitoa ja nikkarointia. Käsillä tekemisen eri muotoihin on nyt hurahtanut moni ja syytkin ovat selviä. Parhaimmillaan käsillä tekeminen aktivoi aivoja uudella tavalla ja ohjaa henkiseen kasvuun. Tutustu käsillä tekemisen hyvää tekeviin vaikutuksiin.

Ihmisellä on luonnostaan tarve tehdä käsillään. Meille on myös luontaista saattaa asioita loppuun. Tämä ei aina onnistu työelämässä, joten ei olekaan ihme, että erityisesti monet tietotyötä tekevät kokevat palautuvansa parhaiten, kun aivot saavat uutta ärsykettä vaikka kutimien kilisyttelyn, perunamaan kuopsuttelun tai linnunpönttöjen rakentamisen lomassa. Jauhopeukalot innostunevat kesäisen marjapiirakan valmistamisesta, kun kaikki työvaiheet, taikinan tekemistä marjojen poimintaan, on alusta asti itse tehtyä.

Erityisesti abstraktin työn tekijälle käsillä tekeminen tuo konkreettista vastapainoa. Leipätyössä työn tuloksia ei välttämättä voi nähdä tai mitata, mutta esimerkiksi käsitöitä tehdessä pääsee välittömästi ihailemaan työnsä jälkeä ja havaitsee työn edistymisen. Itsensä ylittäminen, haasteiden voittaminen ja aikaansaamisen tunne saa meissä aikaan mielihyvää.

Tee käsillä, anna lepoa aivoille 

Käsityö kannattaa kaivaa esille erityisesti stressaavassa elämänvaiheessa. On havaittu, että käsillä tekeminen lisää luovuutta, opettaa ongelmanratkaisukykyä, lievittää stressiä ja auttaa oppimaan uutta. Esimerkiksi neulominen vaatii keskittymistä ja taitoa olla läsnä hetkessä. Jos keskittyminen herpaantuu, työhön voi tulla virhe tai silmukat karata puikoilta. Käsien liikkeeseen keskittyminen puolestaan rentouttaa ja rauhoittaa mieltä samalla kun aivot saavat kaipaamansa uudenlaista stimulaatiota. 

Käsillä tekeminen edistää tehokkaasti henkistä kasvua ja opettaa kärsivällisyyttä. Työtä aloittaessa päämäärä on kaukana edessäpäin, mutta sitä kohti edetään silmukka silmukalta tai vaihe vaiheelta. Valmista harvoin syntyy yhdeltä istumalta, joten keskeneräisyyttä pitää oppia sietämään.

Tavoitteiden avulla voi haastaa itseään, mutta rauhoittumisen hyödyn saa itselleen myös ilman ennalta määriteltyä tavoitetta. Jos siis haluat haastaa itsesi, opettele jokin uusi taito tai tekniikka. Jos taas kaipaat vain rentoutumista, valitse tuttu ja helppo tekeminen, jota näpertäessä voit laittaa aivot narikkaan.

On havaittu, että käsillä tekeminen lisää luovuutta, opettaa ongelmanratkaisukykyä, lievittää stressiä ja auttaa oppimaan uutta.

Tekemällä oppii

Käsillä tehdessä voi helposti tarkastaa omaa asennettaan epäonnistumiseen ja samalla oppia suhtautumaan tunteeseen uudella tavalla. Kun vapaa-ajan aktiviteetiksi valitseekin astetta haastavamman nikkarointiprojektin tai päättää toteuttaa jonkin tutun puuhan ihan uudella tavalla, huomaa omien taitojensa kehittyneen. Jos ei koskaan aseta itseään alttiiksi epäonnistumisen mahdollisuudelle, ei saa itselleen myöskään onnistumisen kokemusta.

Tutkimusten mukaan luova toiminta aktivoi oppimaan – käsillä tekeminen parantaa erityisesti kuulonvaraista oppimista. Kikka toimii siis erityisen hyvin esimerkiksi luennoilla tai tilanteissa, joissa pitää kuunnella vaativia asiakokonaisuuksia tai painaa mieleen asioita. Käsillä tekeminen voi olla käsitöitä, merkityksettömien kuvioiden piirtelyä, värityskirjan värittämistä tai mitä tahansa sellaista yksinkertaista toimintaa, jossa kädet vähän liikkuvat. Pienikin motorinen toiminta riittää aikaansaamaan aivoissa sellaista aktiivisuutta, joka auttaa vastaanottamaan kielellistä tietoa. 

Nykyajan arki on hektistä ja työstä palautuminen entistä tärkeämpää. Niin rentouttavaa kuin television katselu tai somen selailu onkin, eivät ne tarjoa aivoille riittävästi mahdollisuuksia palautua. Käsillä tehdessä kiireinenkin uraohjus joutuu pysymään paikoillaan ja onnistuu siten helpommin keskittämään ajatukset tähän hetkeen.

Lähteet:

Yle Areena audio. Käsityöt aktivoivat aivoja. Aivotutkija Minna Huotilaisen haastattelu: https://areena.yle.fi/audio/1-3551576

AMK-lehti/ UAS-Journal. Sinikka Pöllänen. Käsityö ja psyykkinen hyvinvointi käsityön tutkimuskentässä: https://uasjournal.fi/tutkimus-innovaatiot/kasityo-ja-psyykkinen-hyvinvointi-kasityon-tutkimuskentassa/