Voin voimalla kohti Rion olympialaisia

Satu Mäkelä-Nummela istuu voipakettien päällä
Satu Mäkelä-Nummelan perheessä kuluu 500g voita viikossa

Ammunnassa vuonna 2008 olympiakultaa voittanut Satu Mäkelä-Nummela valmistautuu Rion kesäolympialaisiin syömällä voita.

”Sinistä maitoa! Meillä tulee vettä kraanasta!” Huudahtaa Satu Mäkelä-Nummela nauraen nähdessään kevytmaitoa juustojen ja voin joukossa. Maatilan tyttönä Satu on tottunut juomaan maitonsa ”raakana”, jolloin kevytmaito ei luonnollisestikaan maistu samalta.

Punainen maito on tässä talossa se oikea maito. Onneksi kuitenkin kevytmaidollekin löytyy käyttöä, lasten kaakaoissa nimittäin. Luotto maitotuotteisiin ja niiden voimaan on lähtenyt aikoinaan kotitilalta.

”Lehmänmaitoa olen juonut koko pienen ikäni ja aina kotona käydessäni otin sieltä maitoa mukaan. Kun lehmät laitettiin pois vuonna 2003 oli luonnollista siirtyä ostamaan punaista maitoa. Muuta vaihtoehtoa ei ollutkaan”, Satu kertoo.

Satun kipinä ampumaharrastukseen syttyikin pienimuotoisesta kisasta kaksoisveljen kanssa.

”Yhdeksän minuuttia nuoremman veljeni kanssa kisasimme kumpi uskaltaa ensimmäisenä ampua haulikolla. Jännittävää siinä oli se, että haulikko potkaisee aikalailla, kun sillä ampuu. Taisimme olla 8-9-vuotiaita, kun ensimmäistä kertaa ammuimme taivaan tuuliin”, Satu muistelee alkutaipaletta.

Satun isä ja vaari vaikuttivat myös vahvasti ampumaharrastuksen syntyyn omalla metsästysharrastuksellaan. Lopulta Satu kulki veljensä kanssa naapurin sedän kyydillä jo riistapoluilla ampumassa peltikuvia.

Yhdeksän minuuttia nuoremman kaksoisveljeni kanssa kisasimme kumpi uskaltaa ensimmäisenä ampua haulikolla.

”Minua alkoi sitten kiinnostaa enemmän tuo kilpaileminen. Aluksi kuvioihin tuli hiihto, sitten nakattiin ase selkään ja lopulta kädessä olikin sitten vain ase”, Satu kertailee kilpauransa alkua.

500 grammaa voita viikossa

Yhtään ylimääräistä vitamiinia Satu ei suuhunsa laita, sillä kaiken hän hankkii ruuasta. Voin ja maitotuotteiden nimeen hän on vannonut ja tulee vannomaan aina.

”Ainoa asia, mihin käytän jotain muuta kuin voita, ovat kasvikset. Niiden wokkaamiseen käytän öljyä. Voita menee viikossa 500g ja mikäli leivon, silloin enemmän”, hän laskeskelee.

Useat urheilijat välttelevät maitotuotteita, sillä he kokevat niiden lisäävän limantuotantoa. Satu ei ole omalla kohdallaan huomannut ongelmaa.

”Suoritukseni ei ole niin fyysinen, että siinä tarvitsisi hengästyä. Pikemminkin tarvitsen reagointi- sekä näkökykyä ja olen kuullut, että voin syönti edistäisi hyvää näköä. Tosin ulkonäköä tuo ei ainakaan tunnu edistävän”, vitsailee Satu pilke silmäkulmassa.

Rio ohoi!

Kisoja Satu onkin sitten kahlannut läpi useammat. Vuosilukuja hän ei edes muista, mutta vuoden 2008 kesäolympialaiset muistaa varmasti jokainen, ainakin Mallusjoella, mistä Satu on kotoisin. Silloin hän osallistui ensimmäisiin olympialaisiinsa ja tuli kotiin kultamitali kaulassa. Mallusjoen nuorisoseura saapui häntä vastaan Helsinki-Vantaan lentokentälle bussikyydillä.

”Se oli tunteikas hetki”, Satu muistaa.

Rion kesäolympialaisiin Satu valmistautuu rennon viileästi ja turhia stressaamatta. Leirejä on ollut talven ja kesän aikana suhteellisen usein, sillä Suomen talvi ei anna mahdollisuutta harjoitteluun.

”Lähden Rioon odottavaisin mielin. Löin työkaverin kanssa vetoa, että jos saan paikan, lähteekö hän seuraamaan kisoja. Minä pääsin ja hän on nyt varannut liput Rioon”, Satu kertoo.

Satu saa paljon tsemppauksia myös tuntemattomilta lajin seuraajilta. Muun muassa yhdet onnentoivotuksen tulivat kassajonossa.

”Lisäksi olen saanut eräältä täysin tuntemattomalta henkilöltä jo kolme tsemppiviestiä ja runoa!” Satu iloitsee.