Kaikki lähtee pellosta

Jaakko Suominen ja Olli Suominen laitumella lehmien kanssa.
Jaakko Suomisen (oik.) poika Olli Suominen (vas.) on ollut pienestä asti mukana tilan töissä yhdessä isoveljensä Samulin kanssa. Nykyään pojat luotsaavat Suomisen Maito Oy:tä yhdessä kolmen muun osakkaan kanssa.

Jaakko ja Pirkko Suominen ovat vannoneet luomutuotannon nimeen Vennan tilalla jo 20 vuotta. Maaperän, eläinten ja loppukädessä ihmisten hyvinvointi ovat heille sydämen asia, jota luomutuotanto palvelee mitä mainioimmin.

"Kuluttaja, joka käyttää luomutuotteita, olettaa että ruoka on kotimaista, lähellä tuotettua ja puhdasta. Nykypäivänä ihmiset haluavat jäljittää ruoan alkulähteet. Me tiedämme tasan tarkkaan, mistä oma rehumme tulee, sillä viljelemme lähes kaiken itse", Jaakko Suominen kertoo.

Mikäli rehu ei tule Suomisen omalta tilalta, ostetaan se parilta lähitilalta samoin kuin omassa puristamossa puristettava rypsi.

Luomu on kokonaisuus

Suomiset eivät halua vain täyttää luomusääntöjä, vaan he ovat myös omaksuneet vahvasti arvot, joita luomutuotanto vaatii.

"Suomessa on siirtynyt luomuun paljon viljelijöitä, jotka lähtevät vain täyttämään nippanappa sääntöjä. Se ei kuitenkaan riitä, vaan ajatusmaailma täytyy myös ymmärtää. Kaikki lähtee hyvästä pellon hoidosta, johon liittyy vesitalous ja kalkitus sekä totta kai hyvästä eläintenhoidosta. Se on niin suuri kokonaisuus", Suomiset kertovat.

Suomisilla on vahvat syyt panostaa luomuun ja he omaavat vahvan ideologian. Opiskelijana Aaro ja Elvi Rajalan luomutilalla Ypäjällä, Suomen ensimmäisellä sellaisella, työskennellessään Jaakko sai kipinän luomutuotantoon.

"Täytyy nostaa hattua Aarolle ja Elville, sillä he perustivat oman luomutilansa jo 60-luvulla, jolloin mitään tukia ei ollut olemassakaan. Sieltä arvomaailma on itsellekin tullut."

Nykyään luomua tuetaan Suomisten mielestä hyvin, mutta paperityöt ovat lähes kaksinkertaiset perus tilaan verrattuna.

"Paljon pitää papereita olla ojennuksessa, kun tarkastaja tulee käymään, että kyllä tässä hommaa on, mutta ei se ole syy, miksi tätä tehdään", kertoo Pirkko Suominen.

Aivan. Papereita täytyykin Suomisten mielestä olla, jotta ostaja voi varmistua luomun aitoudesta.

"Luomutuotannossa ei käytetä kemikaaleja tai lannoitteita ja pidetään tarkka kirjanpito kaikista ostoista. Lisäksi varastotaseet täytyy olla kokoajan tiedossa. Meidän täytyy pystyä osoittamaan joka hetki se, että se on luomua. Asiakasta varten tätä tehdään, jotta luottamus säilyy", Suomiset muistuttavat.

Jaakko Suomisen mielestä yksi luomun arvoista on kestävä toimintatapa.

"Kyllähän se luomun yksi arvokas asia on ravinnekierto. Me tiedämme, että maapallon fosforivarat loppuvat ja koko tavanomainen tuotanto perustuu glyfosaatin käyttöön. Nyt on lisäksi tutkittu, että glyfosaatti kertyy pohjaveteen sekä äidinmaitoon ja aiheuttaa autismia", Suominen kertoo.

Lehmästä ei saa sikaa tehdä

Suomiset pitävät luomutuotannossa kaikkein tärkeimpänä ruokintajärjestelmää, joka perustuu karkearehuun.

"Nauta on märehtijä ja sen hyvinvointi lähtee vatsasta, kuten ihmiselläkin. Kun noudatimme alussa tavanomaista ruokintaa, niin ikäni muistan kuinka meillä oli vallan sairaita lehmiä", Jaakko kertoo.

Luomutilallisen haasteena on saada tarpeeksi hyvää säilörehua, sillä huono laatu ei tuota maitoa. Hoitoa täytyy ajatella eläimen näkökulmasta: kuinka eläin toimii ja miksi se tekee niin kuin tekee.

"Emme saa ajatella, kuinka haluamme lehmän toimivan. Se on lauma- ja saaliseläin, joka pelkää petoja ja nämä täytyy ottaa huomioon joka kohdassa kun niiden kanssa toimitaan", Jaakko muistuttaa.

Eläimen käyttäytymisen huomioiminen on avainasemassa Suomisten luomutilalla. Arka ja lauman suojasta nauttiva eläin tulee huomioida jokaisessa käänteessä.

"Lypsyrobotti on kamalin paikka, johon laumaelämästä nauttiva nauta voi joutua. Yksinäisyys ja ahdas tila ovat paha paikka eläimelle, joka on tottunut pienestä asti kulkemaan laumassa. Tähän olemme miettineet ratkaisua, sillä uskon, että kaikki eivät saa robottilypsyä toimimaan juuri tästä syystä", Suominen pohtii.

Lauma ja arkuus ovat tärkeimpiä huomioon otettavia asioita. Lehmää ei voi pakottaa ja sillä kestää aikaa oppia. Opittua asiaa on puolestaan helppo toistaa.

"Nauta on hyvin rauhallinen eläin, jonka pitää saada nuuhkia, katsoa ja miettiä. Oppimisjaksot ovat aika pitkiä ja remontoidessamme vanhaa navettaa, teimme siitä lähes identtisen aikaisemman navetan kanssa ja huomasimme, kuinka eläinten stressitasot laskivat", kertoo Pirkko.

"Luomu lähtee hyvästä eläinten ja pellon hoidosta", kiteyttää Jaakko Suominen.